Ikääntymisen megatrendi on ollut länsimaisissa yhteiskunnissa pitkään polttava puheenaihe ja pelätty kehityssuunta. Se haastaa, mutta tuo toisaalta myös uusia mahdollisuuksia yrityksille. Yhdistettynä toiseen megatrendiin, kaikkialle sulautuvaan teknologiaan, voidaan saada aikaan tekoälyyn perustuvia, ikäihmisten hoivaa parantavia ratkaisuja. Tällaisia kehittää Yritystehtaan Hautomo-valmennukseen osallistuva Onerva Hoivaviestintä Oy. Tsekkaa, mistä Hautomossa on kyse.
Onerva Hoivaviestinnällä on kolme päätuotetta, jotka on suunnattu ikäihmisten hoivapalveluille. Onerva-viestintäsovelluksen tärkein hyöty on omaisten huolen vähentäminen. Se mahdollistaa yhteistyön eri osapuolten välillä ja vähentää esimerkiksi henkilökunnan puheluihin käyttämää aikaa.
Yritys tarjoaa kotihoitoon myös Onerva-kauppasovelluksen, joka on kehitetty yhdessä Keskon kanssa. Kotihoidon työntekijä tai omaiset voivat tehdä ruokakaupan tilauksen puhelimella.
”Tämä on merkittävä ajansäästö hoitohenkilökunnalle, joka normaalisti tekisi näitä tilauksia kynällä ja paperilla”, toteaa Ville Niemijärvi, Onerva Hoivaviestinnän toimitusjohtaja ja perustaja.
Korona-aikana sovellus varmistaa ruokahuollon, vaikka kotihoito tai asiakas itse ei pääsisikään käymään kaupassa.
Ville Niemijärven suurimmat odotukset kohdistuvat Onervan virtuaaliassistenttiin. Kyseessä on keskusteleva tekoäly, joka voi keskustella ikäihmisten kanssa luonnollisella kielellä. Virtuaaliassistentin myötä ikäihmiselle saadaan ympärivuorokautinen tuki ja turva.
”Jos asiakas vaikka kaatuu, niin tekoäly voi avainsanalla herätä ja kysyä millaista apua hän tarvitsee. Se lähettää avunpyynnön hoitohenkilökunnalle tai omaisille”, kertoo Ville Niemijärvi.
Väestön ikääntymisen aiheuttamista haasteista on puhuttu jo pitkään ja ikääntymisen megatrendi vaikuttaa vaikealta ratkaista.
”Ikääntyminen on iso megatrendi, joka tulee vaikuttamaan taloudellisesti. Meillä on hoidollinen kestävyysvaje: ei ole tarpeeksi hoitohenkilökuntaa hoitamaan ikääntynyttä väestöä”, Ville Niemijärvi toteaa ja jatkaa: ”Seuraavan 10-15 vuoden aikana meidän pitäisi Suomessa lähteistä riippuen palkata 30 000 – 60 000 uutta hoitajaa, mutta eläköitymisen vuoksi hoitajien määrä sitä vastoin tulee vähenemään.”
Koska tarpeeksi ihmisiä hoivatyöhön ei ole, tarvitaan teknologisia ratkaisuja. Uusi tekoälyyn perustuva teknologia on Ville Niemijärven mukaan otettu hyvin vastaan.
”On yleinen urbaani myytti, että ihmiset eivät kommunikoisi mielellään robotin kanssa. Tutkimukset, joita on tehty esimerkiksi Lappeenrannan yliopistossa ja VTT:n toimesta robotiikkaan ja ikäihmisiin liittyen, ovat osoittaneet, että suhtautuminen on varsin positiivista”, sanoo Niemijärvi.
Tekoälyyn perustuvan teknologian vastaanottamisen sijasta haasteena markkinoille pääsemisessä ovat sosiaali- ja terveysalan käytännöt. Esimerkiksi hankintalaki on Ville Niemijärven mukaan sekä hyvä että huono asia.
”Teknologiatoimittajana me toivomme, että asiakkaat kilpailuttaisivat sopimukset, jolloin saataisiin aikaan iso ja hyvä sopimus. Kunnat eivät kuitenkaan mielellään tee kilpailutuksia, koska prosessi koetaan työlääksi”, kertoo Niemijärvi.
Kilpailutuksien puute ja kuntien tekemät pitkät sopimukset isojen toimijoiden kanssa tekevät uuden yrityksen markkinoille pääsystä haastavampaa. Ville Niemijärven kokemuksen mukaan julkisen sektorin markkinoille on kuitenkin helpompaa päästä kuin yksityisen sektorin markkinoille:
”Yksityisen sektorin alihankintamalli ei ole kannustanut yrityksiä teknologiahankintoihin.”
Onerva Hoivaviestintä Oy on saanut alkunsa halusta tehdä maailmasta parempi paikka.
”Istuimme oluella kollegani Lauri Lehtovaaran kanssa vuonna 2014 ja mietimme, mitä haluamme tehdä isoina. Halusimme tehdä jotain hyvää ja jotain skaalautuvaa, ja jotain, mikä palvelee myös meitä itseämme”, Ville Niemijärvi muistelee.
Molempien isovanhemmat olivat tuohon aikaan kotihoidossa ja lähipiirillä oli paljon huolta isovanhempien voinnista. Viestintä omaisten, potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä oli pelkästään paperilappujen varassa.
”Me molemmat sanoimme melkein samaan aikaan ääneen, että miksi vanhushuollossa ei ole sellaista Wilman kaltaista viestipalvelua”, naurahtaa Niemijärvi.
Kehitystyö lähti siis perustajien omasta tarpeesta. Vuonna 2014 he tekivät Onerva -pikaviestintäsovelluksen, jota käytettiin Lauri Lehtovaaran isoäidin, perheen ja hoitajien väliseen viestintään. 2016 Ville Niemijärvi päätti keskittyä täysin Onervan kehittämiseen, ja vuotta myöhemmin perustettiin Onerva Hoivaviestintä Oy.
Ville Niemijärvi pitää hyvänä saavutuksena sitä, että Onerva Hoivaviestintä on päässyt markkinoille sosiaali- ja terveyspuolella. Yritys on tekemässä keskustelevasta tekoälystä aiesopimuksen ja ensimmäinen kansainvälinen pilotti on käynnissä. Onerva on kehittänyt tekoälyteknologiaa prototyypistä oikeaksi tuotteeksi suhteellisen lyhyessä ajassa.
Onervan viestisovellus on saanut hyvää palautetta.
”Omaisten tyytyväisyys on noussut ja sitä kautta useissa kunnissa on pystytty nostamaan myös työntekijöiden työtyytyväisyyttä sekä työssä jaksamista” , Ville Niemijärvi iloitsee.
”Viestisovellus tuo hoitohenkilökuntaa ja omaisia lähemmäs toisiaan. Omaisilta on tullut hoitajille positiivisempaa palautetta ja heidän työnsä on tullut näkyväksi ehkä ensimmäistä kertaa koskaan. Eräältä kunnalta saimme palautetta, että Onervan myötä hoivatyölle on tullut kasvot”, kertoo Niemijärvi.
Ville Niemijärvi on ollut tyytyväinen Yritystehtaan Hautomo-valmennuksesta saamaansa tukeen. Hän arvostaa erityisesti Hautomon valmentajien ammattitaitoa ja erityisosaamista.
”Meillä oli toiveena sellainen ”been there, done that” -tyyppinen valmentaja. Eli joku, joka on vaikka hakenut yritykselle rahoituksen useampaan kertaan tai tehnyt paljon töitä SaaS -palveluiden hinnoittelumallien kanssa, niin tällaiselta valmentajalta halusimme saada sparrausta”, hän kertoo.
”Olemme käyneet monta yrityshautomoa ja -kiihdyttämöä läpi, ja niissä monesti toistuu samat asiat. Nyt kaivattiin enemmän täsmäosaamista täsmätarpeisiin, ja tätä ollaan Hautomosta saatukin”, Niemijärvi sanoo.
Ville Niemijärven mielestä Yritystehtaan Hautomo-valmennus sopii erityisen hyvin aloittaville yrittäjille, mutta myös pidempään toimineille yrityksille, joilla on toiminnassaan kehityskohteita ja tarvetta tuelle.
Blogin kirjoittanut Outi Kaarina Myllymäki