Mitä ovat immateriaalioikeudet (IPR) ja miten suojaan aineettoman omaisuuden?

IPR (Intellectual Property Rights) eli immateriaalioikeudet kuulostaa juridiikalta, mutta käytännössä se on jokaisen startupin elintärkeä ydinasia. Tässä blogissa selitämme, mitä aineettoman omaisuuden suojaaminen tarkoittaa, miksi IPR on kriittistä jo perustamisvaiheessa, ja miten vältät yleisimmät virheet. Lue, miksi oikeilla päätöksillä voit varmistaa, että ideasi, brändisi ja teknologiasi pysyvät omissa käsissäsi. 

IPR pähkinänkuoressa – mistä aineettomassa omaisuudessa on kyse?

IPR eli immateriaalioikeudet liittyy kaikkeen aineettomaan omaisuuteen, jota yritys tuottaa eli brändiin, yrityksen nimeen, verkkotunnukseen, teknologiaan, palveluideoihin, ohjelmistoihin, muotoiluun ja niin edelleen. IPR tarkoittaa sitä, kuka omistaa nämä asiat, ja kuka saa niistä hyötyä. Asia koskettaa erityisesti alkuvaiheen yritystä, koska perustamisvaiheessa tehdään ratkaisuja, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia jopa koko yrityksen elinkaaren ajan. 

Käytännön esimerkkejä startupin aineettomasta omaisuudesta: 

• Tuotteen tai palvelun nimi ja logo (tavaramerkki) 

• Kehitetty tekninen ratkaisu, uusi tuote tai prosessi (patentti tai hyödyllisyysmalli) 

• Verkkotunnukset ja sometilit 

• Markkinointimateriaalit, ohjelmistot, graafinen ilme (tekijänoikeus) 

• Liikesalaisuudet, kuten hinnoittelumallit, asiakasrekisterit tai koodin osat 

IPR ei siis ole vain juridiikkaa, vaan se on jokaisen startupin arjen ydinkysymys, joka määrittelee, kuka saa hyödyntää yrityksen kehitystyön tuloksia sekä lisensoida ja myydä niitä toisille. 

Jouni Hynynen kävi Yritystehtaan työpajassa hautomoasiakkaiden kanssa läpi exitiä ja yrityksen arvoa IPR:n näkökulmasta..

Mitä IPR oikeasti tarkoittaa startupille? – IPR-termit selitettynä 

On tärkeää ymmärtää, että IPR on kokoelma erilaisia suojauskeinoja. Nämä kaikki ovat osa startupin “IPR-salkkua”. Jo perustamisvaiheessa kannattaa pysähtyä miettimään: mitä aineetonta omaisuutta meillä on, ja miten se suojataan? Jo hankittu IPR voi toimia apporttina yritystä perustettaessa. Toisin sanoen, valmiiksi omistamasi immateriaalioikeudet voidaan siirtää uuteen yritykseen ja käyttää ne alkupääomana rahan sijaan. 

Selvennetään peruskäsitteet: 

• Tavaramerkki: On brändin tunnuksen suoja. Se suojaa yrityksen logoa sekä brändiä ja estää muita käyttämästä samankaltaista tunnusta. Myös yrityksen nimen voi rekisteröidä tavaramerkiksi, jos siitä tehdään brändin tunnus. 

• Toiminimi: Suojaa yrityksen nimen. 

• Patentti: Suojaa uuden teknisen ratkaisun, kuten tuotteen, laitteen tai prosessin. Antaa oikeuden estää muita hyödyntämästä keksintöä. 

• Hyödyllisyysmalli: Helposti ja nopeasti haettava suoja pienemmille teknisille uudistuksille. 

• Mallioikeus: Suojaa tuotteen ulkomuotoa – designia. 

• Tekijänoikeus: Suojaa ohjelmistot, markkinointimateriaalit ja muut luovat tuotokset automaattisesti. 

• Liikesalaisuus: Tärkeä tieto, jota ei paljasteta ulkopuolisille, vaan suojataan salassapitosopimuksin. 
• Verkkotunnukset: ovat tärkeä osa brändin suojaa. Ne eivät tarkkaan ottaen ole osa IPR-luetteloa, mutta niin kriittisiä ja samankaltaisia kuin tavaramerkki, että näiden olemassaoloa ei voi jättää huomiotta.
  
    

Miksi IPR on kriittinen jo alkumetreillä?  

Moni yritys havahtuu IPR-asioihin liian myöhään, usein vasta, kun ongelmia ilmenee. Pahimmillaan startup voi menettää nimen, idean tai koko yrityksen liiketoiminnan, jos joku muu ehtii suojata ne ensin. IPR on kriittinen siksi, että sen laiminlyönti voi johtaa markkina-aseman menetykseen, kalliisiin oikeusprosesseihin, sijoittajien epäluottamukseen ja pahimmillaan jopa liiketoiminnan loppumiseen. 

Esimerkkejä startupin IPR-riskeistä: 

• Kilpailija rekisteröi tavaramerkin tai domainin ensin. 

• Patenttia ei haeta ajoissa, ja kilpailija tuo markkinoille kopion. 

• Yhteistyökumppani ottaa haltuun yrityksen brändin tai koodin. 

• Sopimukset ja oikeudet jäävät epäselviksi tiimin tai freelancereiden kanssa. 

IPR:ään liittyvät kysymykset eivät siis ole vain “isoja juttuja”, vaan usein ihan konkreettisia arjen päätöksiä kuten, milloin julkaiset uuden tuotteen tai milloin rekisteröit verkkotunnuksen. 

Koskeeko IPR vain fyysisiä tuotteita kuluttajamarkkinassa? Entä B2B, palvelut ja ohjelmistot?  

IPR koskee kaikkia yrityksiä, oli kyse sitten tuotteesta, palvelusta, ohjelmistosta tai vaikkapa konsultoinnista. B2B-puolella aineettoman omaisuuden suojaaminen on usein jopa kriittisempää, koska sopimusasiat, asiakastiedot, teknologia ja prosessit ovat avainasemassa.  

IPR kattaa: 

• Ohjelmistot ja alustat (tekijänoikeus, mahdollisesti patentti) 

• Palvelukonseptit ja innovaatiot (hyödyllisyysmalli, liikesalaisuus) 

• Brändi ja asiakaslupaus (tavaramerkki) 

• Prosessit ja toimintamallit (salassapito- ja kilpailukieltosopimukset) 

Yrityksen kannattaa huomioida, että suojaus voi olla rekisteröityä (esim. tavaramerkki EU:ssa) tai rekisteröimätöntä (esim.tekijänoikeudet, liikesalaisuus tai EU:n rekisteröimätön mallisuoja). 

Milloin keksintö on patentoitavissa? Jarkko Karjalainen Kespatilta avasi aihetta Yritystehtaalla. 

Milloin aineettoman omaisuuden suojaaminen kannattaa aloittaa?

IPR-asiat kannattaa ottaa esiin heti, kun yrityksellä on jotain uutta ja arvokasta, kuten nimi, idea, teknologia tai design. Liian aikainen patentointi voi olla turhaa, mutta liian myöhään herääminen voi olla kohtalokasta. 

IPR on myös investointi tulevaisuuteen: sijoittajat ja rahoittajat tarkistavat aina, onko yrityksen aineeton omaisuus kunnossa. Lisäksi IPR ei ole pelkästään suojaa kilpailua vastaan, vaan se tuo myös uskottavuutta, kasvattaa yrityksen arvoa ja voi mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja, kuten lisensoinnin. Moni menestynyt startup on onnistunut nimenomaan siksi, että se on omistanut oman brändinsä ja teknologiansa ja pystynyt estämään muita hyödyntämästä niitä. 

Hyvä muistilista IPR-asioissa: 

1. Suojaa aina ennen julkistamista. 
2. Valitse yrityksen nimi ja brändin tunnus yhdenmukaisesti siten, että ne ovat rekisteröitävissä. Tee rekisteröinnit ajoissa: toiminimi, tavaramerkki, verkkotunnukset ja sometilit. 
3. Tee tarvittavat sopimukset perustajatiimin, alihankkijoiden ja freelancereiden kanssa 
4. Huolehdi, että suojaus kattaa olennaiset markkina-alueet – älä rajaa suojausta vain Suomeen, jos tavoittelet kansainvälisiä markkinoita 
5. Muista, että oikeuksien puolustaminen on yrityksen vastuulla – viranomainen ei valvo niitä automaattisesti 
6. Älä jätä brändiä, teknologiaa tai muuta aineetonta omaisuutta suojaamatta, jotta ne eivät päädy kilpailijan haltuun 
7. Varmista, että kaikki sopimukset ovat selkeitä ja kattavat myös IPR-oikeudet koko tiimin ja yhteistyökumppaneiden osalta 
8. Asiantuntijan konsultointi voi olla järkevä ja kustannustehokas ratkaisu jo ennen kuin ongelmia syntyy. 

Blogin asiantuntijoina ovat ELY-keskuksen Team Finland -koordinaattori (kasvu ja kansainvälistyminen) Jouni Hynynen ja patenttitoimisto Kespatin Eurooppapatenttiasiamies, FI-tavaramerkki- ja EU-malliasiamies Jarkko Karjalainen. Blogi on koottu Yritystehtaan IPR-tapahtumasta.

Artikkeli on osa Jyväskylän Yritystehtaan Kyky kasvaa kestävästi -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2023—31.8.2026.