Kaksi yrittäjää, kaksi hyvin erilaista yrittäjätarinaa! Instagram-kirpputori Vintage Finlandia pyörittävä Jere Rautamies sekä sisustussuunnittelija ja bloggaaja Maru Hautala kertoivat, millaista on yrittäjän arki.
Yrittäjäkaksikko oli mukana vierainamme Mikä minusta tulee isona -webinaarissamme, tallenteelta pääset tutustumaan yrittäjien ajatuksiin lisää! Webinaarissa asiantuntijavieraanamme oli myös Merja Salminen, jonka kanssa pohdimme työelämän muutoksia. Lue Merjan aihetta syventävä blogikirjoitus!
Jere: Mun työviikko on yleensä aika vauhdikas ja siihen sisältyy monia eri osa-alueita. Kerron näistä tarkemmin kolmen eri esimerkkipäivän kautta.
1. Hankintapäivä
Hankintapäivänä nappaan junaliput tai auton esim. Tampereelle, Helsinkiin tai Lahteen ja kierrän koko päivän kirppiksiä. Reissupäivänä hoituu myös muutamat kaupat tuttujen myyjien kanssa, joilta saan kerralla isomman satsin vintage-vaatetta. Tätä hankintaa on yleensä sikinsokin koko viikkoa ja välillä tulee heitettyä useampi pidempi reissu viikossa. Reissu/hankitapäivät on ylivoimaisesti mun lemppareita ja on jotenkin ihanan rentouttavaa vaihtaa maisemaa ja siinä samalla hoitaa duuneja ❤️
2. Kuvauspäivä
Kuvauspäivänä kuvaan, siistin, korjaan ja putsaan seuraavan dropin kamat ja hoidan ne ns. myyntikuntoon! Tämä päivä on vähän staattisempi, mutta toimii vauhdikkaan arjen keskellä oikein hyvin. 😁 Näinä päivinä jää hyvin aikaa sometukseen eli kuvaan Instagramiin "sneak peekit" ja infoan, mitä kaikkea on tulossa myyntiin tällä viikolla.
3. Droppi/myyntipäivä
Torstai on droppipäivä eli silloin myydään kuin hullu! Droppi on aina Torstaisin klo 17, eli aamupäivä on aikaa esim. kierrellä kirppareita, hoitaa "some-hypetystä" tai ihan vaan rentoutua. Yleensä käynkin ennen droppia noin tunnin-parin lenkillä lataamassa akut täyteen. Iltapäivällä alkaa myynnit ja yleensä noin parin tunnin jälkeen homma alkaa olla suurinpiirtein valmista. Seuraavana päivänä postittelen paketit ja kirmaan viikonlopun viettoon!
Maru: Hyvin vaihteleva ja sisältää niin asiakaskäyntejä, uuden suunnittelua ja yrityksen hallinnollisia tehtäviä kuten laskutuksia yms.. Aloitan työpäivän noin klo 8.15 ja haen lapset klo 15.00. Kotona saatan jatkaa vielä työpäivää kouluikäisten lasten ulkoillessa kavereiden kanssa klo 16.00 jälkeen. Viikonloput pyrin pyhittämään vapaa-ajalle, mutta toisinaan saatan aikataulupaineissa tehdä jotain töitä myös viikonlopun aikana.
Jere: Tätä oon oppinut yrityksen ja erehdyksen kautta. Välillä on tullu paahdettua aivan liian kovalla tahdilla ja sen tuntee kyllä jälkeenpäin olossaan! Itsetuntemus ja oman energian kanssa pelaaminen on kehittynyt vuosien varrella ja nykyään osaan suht hyvin tunnistaa omat rajat sekä toimia niiden mukaan. Long story short: Kuuntelen tarkasti omaa jaksamista, otan sopivan määrän uusia projekteja kerralla ja pidän huolta levosta.
Maru: Luotan omaan fiilikseen ja valitsen projekteja jotka tuntuvat mukavilta ja vastaavat myös rahallisesti työmäärää. Olen onnellisessa asemassa, sillä voin valita asiakkaat keitä haluan ottaa ja mitkä tuntuvat omanlaisilta projekteilta.
Jere: Tää on aikalailla vapauden ja vastuun tasapainolauta. Koen olevani suht itseohjautuva tyyppi ja pyrin menemään loogisesti eteenpäin TAVOITTEIDEN ja VÄLITAVOITTEIDEN kautta. Käytännössä pidän työssäni peruspilarit kunnossa, jolloin mulle jää tilaa käyttää luovuutta ja improvisoida matkan varrella.
Torstai eli droppipäivä rytmittää mun viikkoa eniten ja sen ympärille rakentuu kaikki muut osa-alueet. Se on kaiken keskipiste. Välillä suunnitelen viikon ennakkoon todella tarkasti, mutta usein mennään ihan fiiliksien ja tilanteen mukaan! Onhan tää siinä mielessä todella vapaata duunia, että näin on mahdollista toimia!
Maru: Huonosti. :D Toisaalta olen myös hyvä laittamaan läppärin kiinni ja sulkemaan työasiat pois mielestä. En tee töitä väsyneenä. On parempi nukkua yön yli ja aloittaa tuorein ajatuksin kuin väkisin vääntää väsyneenä. Oma mieli ei taivu sellaiseen. Kalenteroin itselle ja elän deadlineistä. Saan eniten aikaan pienessä paineessa ja olen silloin tehokkaammillani ja tuotteliain. Pystyn löytämään luovuuden myös kiireessä.
Jere: Nyt kolme vuotta päätoimisena yrittäjänä ja toimin ihan itsekseen eli ainakaan tällä hetkellä en ole tarvinnut vielä assaria tms. Kirjanpito on kuitenkin ulkoistettu! Tämä on aivan must juttu meikäläiselle ja näin mulle jää paljon paremmin aikaa ns. omille duuneille. Alussa mietin, että hoitaisin kirjanpidon itse, mutta hyvin nopeasti tulin siihen tulokseen, ettei siinä olisi mun kohdalla järkeä.
Maru: Minulla on kirjanpito ulkoistettu, toimitan kirjanpitäjälle vain kuitit. Käytän myös sähköistä taloushallinnon järjestelmää. Ostan apua alihankkijoilta tarpeen mukaan silloin, kun en itse ehdi piirtämään kaikkea. Ostopalveluna avun hankkiminen on toiminut hyvin ja tutut tekijät usein tietävät jo mitä haen. Tämä on myös ajanhallintaa ja itsestä huolta pitämistä, jotta aikaa jää myös omille harrastuksille ja perheelle.
Jere: Koen itse, että haluaisin jättää vielä isomman jäljen vintage skeneen sekä tuoda esiin kierrättämiseen ja ekologisuuteen liittyviä mahdollisuuksia sekä tärkeyttä.
Haluan myös päästä kokeilemaan mahdollisimman paljon uusia asioita ja ns. koko ajan skannaan ympäristöä, ja koitan ujuttaa itseäni kohti uusia prokkiksia ja kokemuksia. Duunit jatkuu pomminvarmasti entisellään, jonka lisäksi konkreettisia tavoitteita mulle ovat Pop up -myymälän / fyysinen kaupan testaaminen, sekä erilaisten vintage-aiheisten tapahtumien järjestäminen ja kulttuurin luominen täällä Keski-Suomessa.
Koitan lähteä aina mahdollisimman moneen yhteistyöhön messii, koska ne on aina uusia kokemuksia ja super hyviä oppimisen paikkoja.
Maru: Haaveita ja unelmia täytyy aina olla. :) Nyt on kuitenkin hyvä vuosi kasvattaa yrityksen liikevaihtoa ja selkeyttää suuntaa.
Jere: Tässä on puolensa. Toisaalta tälläinen tyyppi puntaroi tarkasti uhat ja mahdollisuudet, mikä auttaa tekemään järkeviä ratkaisuja. Toisaalta taas liika turvallisuushakuisuus voi olla iso este luovuudelle, uusien ideoiden kehittämiselle ja käytännön kokeiluille. Kyllähän yrittäminen on jo itsessään hyppy tuntemattomaan ja se sisältää pomminvarmasti riskejä, mutta myös isoja mahdollisuuksia. Fifty sixty...
Maru: Yrittäjyys vaatii tietynlaista persoonaa ja sitä, että pystyy elämään epävarmuudessa. Koskaan ei tiedä mitä kuukaudet tuo tullessaan, mutta jos nauttii myös muutoksesta ja yllätyksellisyydestä voi yrittäjyys olla hyvä vaihtoehto.