Innovaatioita ja luovuutta tukevat koulutusratkaisut ovat välttämättömiä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kuinka suomalainen koulutusjärjestelmä pärjää tässä kehityksessä?
Suomalainen koulutusjärjestelmä on tunnettu laadustaan ja innovatiivisuudestaan. Kuitenkin nykypäivän nopeasti muuttuvassa maailmassa on tärkeää pohtia, kuinka hyvin koulutuksemme vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. On selvää, että koulutuksen ja innovaatiotyön merkitys korostuu entisestään, kun teknologinen kehitys, globalisaatio ja yhteiskunnalliset muutokset vaativat uudenlaista osaamista ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Mutta vastaako suomalainen järjestelmä näihin vaatimuksiin?
Luovuus innovaatiotyössä on kivijalka, joka tukee koko uuden luomisen prosessia. Halusimme lähteä teeman alkulähteille selvittämään, miten koulutusorganisaatioissamme luovuus nähdään, koetaan ja onko se osana koulutusorganisaatioiden käytännön arkea.
Kyky Kasvaa Kestävästi -tiimimme oli fasilitoimassa työpajaa Yrittäjyyskasvatuspäivillä 26.9.2024 Jyväskylässä luovuuden ja innovaatioteeman tiimoilta. Työpajan tavoitteena oli tarjota osallistujille mahdollisuus pohtia uusien arjesta nousevien ideoiden ja innovaatioiden syntymistä ja kehittymistä. Lisäksi työpajatiimeissä mietittiin, kuinka uudet avaukset saataisiin lentoon, sillä innovaatiot tarvitsevat tukea ja rohkeutta kehittyäkseen sekä päästäkseen kiinni tavoitemarkkinaansa. Tätä kyvykkyyttä kehitämme Kyky Kasvaa Kestävästi -hankkeemme aikana.
Tässä blogissa avaamme tarkemmin työpajan antia, jossa osallistujina oli laajasti eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia niin yritys-, koulutus-, tutkimus ja julkishallinnon organisaatioista.
Yksi suomalaisen koulutuksen vahvuuksista on salliva ilmapiiri, jossa epäonnistuminen nähdään luonnollisena osana oppimista. Tämä ajattelutapa korostuu erityisesti yrittäjyyskasvatuksessa, jossa oppilaita rohkaistaan kokeilemaan uusia ideoita ja hyväksymään, että kaikki kokeilut eivät onnistu heti. Kansainvälisessä vertailussa Suomea onkin kiitelty siitä, että meillä on mahdollisuus testata ja epäonnistua turvallisessa ympäristössä – taito, joka monilta muilta mailta vielä puuttuu.
Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yritysideoita voidaan kehittää jo opiskeluaikana, ja epäonnistumiset nähdään osana kasvuprosessia. Tämä antaa opiskelijoille valmiuksia kohdata epävarmuutta ja joustavuutta tulevassa työelämässään, mikä on elintärkeää nykyisessä kilpailukykyisessä ja nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Työpajan osallistujat pohtivat, että suomalainen koulutusjärjestelmä tukee luovuutta ja epäonnistumisen kautta oppimista, mutta yksi merkittävä haaste on kuitenkin edelleen perinteinen arviointikulttuurimme. Arvioinnin painopiste on onnistumisissa, mikä saattaa estää oppilaita ottamasta riskejä ja kokeilemasta uutta, työpajassa summattiin.
Käytännön esimerkkinä myös nostettiin, että eräässä koulutuskokeilussa arvosana 5 annettiin oppilaille, jotka epäonnistuivat mutta osasivat korjata virheensä ja kuvata oppimisprosessin. Tämäntyyppinen "fail-pedagogiikka" voisi tarjota uuden suunnan, jossa oppiminen ei ole vain lopputulosten, vaan koko prosessin palkitsemista. Tämä olisi suuri kulttuurinen muutos koulutusjärjestelmässämme, mutta voisi vastata paremmin nykymaailman tarpeisiin, joissa ongelmanratkaisukyky ja sopeutumiskyky ovat avainasemassa.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on perinteisesti ollut vahva perustietojen ja -taitojen opettamisessa, mutta onko se riittävä? Työpajassa keskusteluun nousikin aiheeksi, että järjestelmä ei täysin tue niitä taitoja, joita tulevaisuuden innovaatioiden ja kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii. Luovuus ja monialainen ongelmanratkaisukyky ovat avainasemassa, mutta ne jäävät helposti taka-alalle, kun painopiste on edelleen tiedollisissa saavutuksissa.
Yrittäjyyskasvatusta on korostettu tärkeänä osana koulutusta, mutta sen käytännön toteutus on vielä hajanaista. Yritystoimintaan liittyviä kursseja ja ohjelmia on tarjolla, mutta ne eivät ole vakiintuneita osaksi kaikkien opiskelijoiden oppimispolkua. Työpajan osallistujat pohtivatkin, että tässä piilee suuri mahdollisuus: yrittäjyys voitaisiin nähdä uutena "harrastuksena", jota voi kokeilla yhtä helposti kuin liikuntaa tai musiikkia. Tämä voisi luoda pohjaa uudenlaiselle, kokeilevalle oppimiskulttuurille, joka vahvistaa sekä luovuutta että kilpailukykyä.
Osallistujat myös pohtivat, että nykyinen koulutusjärjestelmä on osittain kiinni vanhoissa rakenteissa, joissa tiedolliset saavutukset korostuvat taitojen kehittämisen kustannuksella. Taitopohjainen oppiminen ja käytännönläheiset oppimismenetelmät tulisi nostaa selkeämmin esille peruskoulutuksesta aina korkeakoulutukseen asti. Erityisesti siirtymävaiheessa, jossa siirrytään yleissivistävästä peruskoulutuksesta aineopettajapohjaiseen opetukseen, on vaarana, että oppilaan yksilöllinen kehittyminen jää taka-alalle, työpajassa summattiin.
Toisaalta havainnoksi nousi myös, että uudistumisen mahdollisuudet ovat niin ikään suuret. Uudet opetussuunnitelmat mahdollistavat joustavampia lähestymistapoja, ja näitä tulisi hyödyntää rohkeammin. Tämän lisäksi, moniammatillinen yhteistyö ja resilienssin kehittäminen ovat taitoja, joita eri alojen asiantuntijat voivat tukea koulujen ja työelämän välisessä rajapinnassa.
Työpajan myötä kiteytyi, että koulutuksen kehittämisessä on keskeistä tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yrittäjyyskasvatus, työelämävalmiuksien kehittäminen ja käytännön taidot ovat aloja, joissa tarvitaan selkeämpää yhteistä linjaa ja tukea valtion, kuntien ja yksityisen sektorin tasolla. Tämä kenttä on tällä hetkellä pirstaleinen, ja tehokkaampi koordinointi voisi tuoda selkeyttä ja johdonmukaisuutta koulutuksen kehittämiseen.
Suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa paljon hyviä mahdollisuuksia, mutta sen täytyy sopeutua jatkuvasti muuttuvan maailman tarpeisiin. Yrittäjyyskasvatus, arviointijärjestelmien uudistaminen ja käytännön taitojen kehittäminen ovat keskeisiä elementtejä, joiden kautta voimme tukea tulevaisuuden innovaatioita ja kilpailukykyä. Nyt tarvitaan rohkeita uudistuksia ja laajaa yhteistyötä, jotta suomalainen koulutusjärjestelmä pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja valmistaa opiskelijat tulevaisuuden haasteisiin.
Tilaa uutiskirjeemme ja pysy kartalla, mitä Keski-Suomen innovaatiokentässä tapahtuu!
Artikkeli on osa Jyväskylän Yritystehtaan Kyky kasvaa kestävästi -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2023—31.8.2026.