Tarina siitä, kuinka oma innostus kasvoi liikeideaksi ja lopulta sivutoimiseksi yrittäjyydeksi.
Heijastin on tuttu tuote suomalaisille ja markkinoilla on tälläkin hetkellä tuotteita aina design-heijastimista kokonaisiin heijastaviin vaatteisiin. Kuitenkin Liikenneturvan teettämien seurantojen mukaan vain joka toinen pimeällä kulkija nappaa heijastimen mukaansa. Käyttämättömyyttä perustellaan esimerkiksi unohtamisella, käytön hankaluudella ja haluttomuudella kiinnittää heijastinta vaatteisiin.
Liikenneturvan mukaan helppokäyttöisyys on kuluttajalle tärkein tekijä heijastimen valintaan ja tästä tarpeesta lähti liikkeelle jyväskyläläisen Pimme-heijastimen tarina.
”Pimme-heijastin syntyi omasta tarpeestani saada helppokäyttöinen heijastin. Omassa käytössäni huomasin, että tuotehan on ihan loistava ja halusin saada sen myös kaikkien käyttöön!” Pimmen keksijä ja yrittäjä Marjo Varjoluoto tiivistää.
Onko sinulla idea tai yritys, jota haluaisit vielä eteenpäin valmentajan kanssa? Käy tutustumassa valmennuksiimme!
Marjo kertoo, että usko omaan tuotteeseen ja liikeideaan oli heti kova ja sen hän näytti tekemällä ensimmäiset kaupalliset toimenpiteet jo ennen sen suurempia yrityssuunnitelmia.
”Minulla oli iltalenkillä Lievestuoreella toisessa taskussa nipullinen kuminauhalla käärittyjä heijastimia ja toisessa taskussa vaihtorahaa. Pimpottelin ihmisten ovikelloja ja kauppasin heijastimia ovelta ovelle. Enkä ymmärtänyt edes hävetä toimintaani! Minulla ei vaan ollut muita kanavia eikä kontakteja idean levittämiseen”, Marjo kertoo.
Myyntiyritys onnistui ja Marjo sai tuotteita pieniä määriä myydyksi. Kokeilu antoi Marjolle varmistuksen sille, että idea on käytännöllinen ja toimiva.
"Se vahvisti uskoani jatkaa.”
Vaikka tuotteen käytännöllisyydestä oli nyt varmistus, vaati tuotekehitys vielä useita iltoja kotisohvalla.
”Vaati loputtoman määrän puhetta perheelle, jotta sain varmuutta lähteä viemään ideaani eteenpäin.”
Hei alkumetreillä Marjo törmäsi asiaan, jota hän ei ollut aiemmin kuluttajana ajatellut: heijastin on henkilönsuojain, jonka valmistusta ja markkinointia säädellään Euroopassa omalla henkilönsuojaindirektiivillä (CE-merkki).
”Liikenneturvan mukaan heijastin ja heijastava tuote ovat kaksi eri asiaa: Heijastimeksi voi kutsua ainoastaan EN 13356 -standardin mukaista tyyppihyväksyttyä henkilösuojainta. Tuote pitää tarkastuttaa ja hyväksyttää tehtävään valtuutetulla laitoksella ja Suomessa se oli silloin Työterveyslaitos”, Marjo kertoo.
Marjo kertoo murehtineensa sääntöviidakkoa ja EU-direktiivejä muutaman illan, mutta asiaa ei voinut sivuuttaa.
"Olin yhteydessä Työterveyslaitokseen ja tein asianmukaisen hakemuksen tarvittavine liitteineen.”
Helmikuussa 2017 Marjo sai tuotteelleen hakemansa sertifikaatin.
”Olin todella tyytyväinen ja ylpeä. En ollut ollut väärässä heijastimen loistavuuden kanssa, vaan se todella täytti vaatimukset! Lopulta säännöt ja direktiivit eivät olleetkaan esteitä, vaan myyntivaltteja. Tuotteeni on sääntöjen mukainen virallinen henkilösuojain.”
”Aloitin syksyllä 2017 työt JAMKilla ja törmäsin siellä Ideasta Yritykseksi -valmennukseen (ent. oppilaitosesihautomo) ja hain mukaan. Valmennuksen tarkoitus oli kartoittaa liikeidean potentiaalia ja kurssi osoittautuikin hyväksi paikaksi testata ideaa ja viedä asiaa eteenpäin.”
Ideasta Yritykseksi -valmennukseen lähtiessä Marjon haaveet Pimmen kanssa olivat realistiset: tavoitteena oli saada Pimme myyntikuntoon ja markkinoille.
Ideasta Yritykseksi -valmennuksen aikana Marjo kuuli Yritystehtaan Tuotekehitysrahasta, jota hän päätti hakea pakkauksen suunnittelua ja testaamista varten. Hakeminen kannatti ja Marjo sai idealleen Tuotekehitysrahan, jonka turvin tehtiin ensimmäiset pakkaukset.
”Ideasta Yritykseksi -valmennuksen aikana oma päämääräni oli saada Pimme-heijastin markkinoille, maksoi mitä maksoi. Ja siihen tavoitteeseen päästiin!” Marjo summaa Pimmen alkutaivalta tuotemarkkinoille.
Ideasta Yritykseksi -valmennuksen loputtua oli seuraava steppi perustaa toiminimi.
”Mietin alkuvaiheessa eniten, miten tuotanto järjestyy, vaikka minulle sanottiin, että myynti on se vaikein. Mietin myös, tuleeko kaikesta jotenkin vaikeaa ja virallista, kun hommaa y-tunnuksen – ei tullut!”
Yrityksen perustamisen jälkeen Marjo suuntasi vuoden kestävään Yrittäjävalmennukseen, jossa yrittäjä saa rinnalleen valmentajan tukemaan yrityksen alkutaipaletta ja kehittämistä. Yrittäjävalmennuksessa Marjo kertoo saneensa muun muassa kontakteja, apua hinnoitteluun ja neuvoja tarjousten tekemiseen.
”Valmennuksessa on ollut tärkeää se, että epäuskon hetkillä on saanut tukea ja neuvoja. On voinut keskustella ja sparrata kaikenlaisia asioita. Minulle oli tärkeää, että asiat sai sanoa suoraan ja häpeilemättä. On myös voinut jollekin kehua, kun jotain kivaa on tapahtunut, vaikkei se lopulta olisikaan johtanut mihinkään. Kiitos valmentajalleni Juha Sipilälle! Kaikki tämä johti siihen, että nyt Pimmeä on ihan oikeasti myynnissä ympäri Suomea!”, Marjo iloitsee. Käy tutustumassa Juhaan sekä muihin valmentajiimme!
Tulokset, joita Marjo on saanut kuluneen kolmen vuoden aikana, olivat hänen sanojensa mukaan loistavat.
”Myynti on kasvanut kolmessa vuodessa yli 800 %. Nyt en enää pimpottele ihmisten ovikelloja iltaisin. Kiitos tässä kohtaa kaikille teille, jotka silloin avasitte ovenne, kuuntelitte asiani, ostitte ja ennen kaikkea käytätte Pimme-heijastinta!”
”Suosittelen Ideasta yritykseksi- ja Yrittäjävalmennusta kaikille, joilla on jokin ideaa, jota haluaisi testata ja jalostaa. Vaikka valmennuksen jälkeen lopputulos olisi ”tyhmä idea, ei kannata jatkaa”, sekin on hyvä tulos. Sillä valmennus antaa perspektiiviä sille, millainen idea on kannattava liiketoiminnan näkökulmasta.”
Marjon tulevaisuuden haaveena on saada kaikki suomalaiset loistamaan ja käyttämään heijastinta.
”Olisi aivan mahtavaa pystyä vaikuttamaan asenteisiin ja saada erityisesti nuoret sekä miehet käyttämään enemmän heijastinta. Realistisempi tulevaisuuden näkymä on jatkaa näin ja vielä kasvattaa jälleenmyyjäverkostoa.”
”Yritystehtaan slogan ”Uskallatko olla yrittämättä” on mahtava. Minä en uskaltanut olla yrittämättä. Aina, kun joku yhteydenotto tai jonkun idean eteenpäin vieminen hirvitti, mietin: entä jos minä en tee sitä, entä jos sen tekeekin joku muu, entä jos vanhana kaduttaa… Ja sitten aina uskalsin, koska en uskaltanut olla yrittämättä. Ja kaikesta on jollain tavalla selvitty joka kerta”, Marjo päättää.