Loikka tutkijasta yrittäjäksi ei ole lopulta niin iso kuin äkkiseltään luulisi. Inspiroiva liikeidea ja ulkopuolinen tuki kannustavat hiomaan tutkimustyöstä kannattavaa bisnestä. Liikuntatieteen tutkimus on avannut Timo Rantalaiselle ja Olli-Pekka Mattilalle lupaavia ovia yritysmaailmaan.
Miten oman tutkimustyön voisi kaupallistaa tuottavaksi liiketoiminnaksi? Timo Rantalainen ja Olli-Pekka Mattila ryhtyivät pohtimaan uralleen uutta suuntaa, kun molemmat olivat työskennelleet tutkijoina yli vuosikymmenen. Yrittäjyys alkoi tuntua ennen pitkää kiinnostavalta vaihtoehdolta.
”Matka tutkimuksesta siihen, että joku hyödyntää tietoa käytännössä ja saa siitä riemua arjessa, rupesi kiehtomaan”, Rantalainen kuvailee.
”Minua kiinnostaa yrittämisessä toiminnan vapaus ja se, että saan tehdä itseäni motivoivaa työtä. Työelämä on muutenkin muuttunut viime vuosina: normaali palkkatyö ei enää näyttäydy yhtä varmana kuin aiemmin. Siksi yrittäjyyden riskitkään eivät tunnu niin isoilta”, Mattila täydentää.
Parhaillaan Rantalainen työskentelee Gerontologian tutkimuskeskuksessa, joka on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen vanhenemisen ja ikääntyvän yhteiskunnan tutkimuksen yhteenliittymä. Mattila työstää Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteen väitöstutkimusta, jota Rantalainen ohjaa.
”Minua kiinnostaa yrittämisessä toiminnan vapaus ja se, että saan tehdä itseäni motivoivaa työtä. Työelämä on muutenkin muuttunut viime vuosina: normaali palkkatyö ei enää näyttäydy yhtä varmana kuin aiemmin. Siksi yrittäjyyden riskitkään eivät tunnu niin isoilta”
Olli-Pekka Mattila
Tutkimustyönsä rinnalla he edistävät sivubisnestä, jossa on mukana myös kolmas tekijä, Aki Ollenberg. Liikeideana on parantaa golfaajan draivilyönnin ajoitusketjua ja toistettavuutta liikuntateknologian avulla. Periaatteessa samaa teknologiaa voisi soveltaa muihinkin lajeihin.
”Tekniikan harjoittelu tuottaa nopeasti näkyviä muutoksia suorituksessa. Golf on siitä otollinen laji, että siinä taidon harjoittelu ja oppiminen ovat oleellisessa osassa. Muissa urheilulajeissa ei ole samanlaista perinnettä”, Rantalainen kertoo.
Tällä hetkellä työn alla oleva toteutus perustuu konenäköön, numeeriseen mallintamiseen ja optimointiin, ja sillä on arvioitu olevan kaupallista potentiaalia. Harppaus tutkijasta yrittäjäksi vaikuttaa siis varsin lupaavalta.
Oman bisneksen edistäminen kokopäiväisen tutkijan työn rinnalla on ollut toistaiseksi hidasta, miehet myöntävät. Liiketoiminnan kehitystyö on tuntunut lähinnä harrastukselta. Kaksikon urheilutausta kiipeilyn ja beachvolleyn parissa on kuitenkin ollut eduksi.
”Ensimmäiset sovelluskohteet on hyvä tehdä harrastusten varjolla, jolloin bisneksen pystyy liittämään omaan vapaa-aikaan. Tämä helpottaa ajankäyttöä arjessa”, Mattila mainitsee.
”Koska meillä kummallakaan ei ole kokemusta yrityspuolella, emme tienneet, mitä kaikkea pitää tehdä tai ottaa huomioon. Aki työskentelee teknologiasparrauksen parissa, joten hän on auttanut meitä eteenpäin”, Rantalainen sanoo.
Tutkijataustaisina Rantalainen ja Mattila motivoituvat taidon oppimisesta ja optimoinnista, mikä on heidän liikeideansa ytimessä. Aito innostus on kannustanut jatkamaan tiellä tutkijasta yrittäjäksi – haasteista huolimatta.
Jyväskylän yliopisto on ollut tutkijoille tärkeässä roolissa. Aluksi he saivat sparrausta Unifund Jyväskylältä, joka on Jyväskylän yliopiston sijoitusyhtiö. Yhtiö tukee varhaisen vaiheen liiketoimintaa, jossa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston tutkimusta tai osaamista.
Nyt tiimi viimeistelee liiketoimintasuunnitelmaa ja hahmottelee teknologiatiekarttaa, jonka avulla voidaan saavuttaa MVP (Minimun Viable Product) eli pienin toimiva tuote tai tuoteversio. Ajatuksena on hioa prototyyppi tuotteesta, jota ihmiset haluavat todella ostaa.
Oman ajankäytön lisäksi arvokasta on ollut ulkopuolelta saatu tuki. Rantalainen ja Mattila kannustavat tarttumaan kaikenlaisiin mahdollisuuksiin. 10 viikon mittainen Ideasta yritykseksi -valmennus tarjosi heille ensi alkuun vauhdikkaan sysäyksen yrittäjyyteen.
Valmennuksessa tarkastellaan liikeidean bisnespotentiaalia ja hiotaan liikeideaa kohti yrityksen perustamista. Valmennus on suunnattu etenkin Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston tutkijoille, henkilökunnan jäsenille ja opiskelijoille, joilla on jo liikeidea.
”Valmennus oli kaikin puolin tosi hyvä, eikä se työllistänyt niin valtavasti. Näimme monenlaisia liikeideoita, mikä madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan. Yrittäjyys ei vaadi suhteellisuusteorian keksimistä”, Rantalainen rohkaisee.
”Ennen yrityksen perustamista on pakko tehdä muun muassa liiketoimintasuunnitelma. Sama pätee rahoituksen hakemiseen. Onneksi rahoitushakemusta oli mahdollista valmistella yliopistossa myös tutkijan työajalla, vaikka lopulta emme rahoitusta saaneetkaan”, Rantalainen sanoo.
”Valmennuksen lopuksi pääsimme pitchaamaan, mikä oli kokonaisuuden parasta antia. Opimme esimerkiksi, miten rahasta pitää puhua ja miten iso merkitys kiinnostavalla tarinalla on”, Mattila kertoo ja lisää:
”Verkostot ja suorat kontaktit olivat myös todella tärkeitä tällaiselle aloittelevalle yritykselle.”
Siirtymää tutkijasta yrittäjäksi on helpottanut Tuotekehitysrahoitus. 1 000 euron rahoituksen ansiosta Rantalainen ja Mattila pystyivät ostamaan kolme kännykkää ja toteuttamaan niillä teknisen prototyypin liikkeen kaappaamiseen.
Tuotekehitysrahoitus on tarkoitettu alkuvaiheen tuoteidean kokeilemiseen tai selvityksiin. He aikovat hakea rahoitusta uudelleen, jotta prototyyppijärjestelmää on mahdollista kehittää edelleen ja päästä esittelemään ratkaisua potentiaalisille asiakkaille.
”Ilman Tuotekehitysrahoitusta tekeminen hidastuisi. Kun saa ulkoista rahoitusta, uskaltaa kokeilla helposti ja voi ostaa tarvittavat välineet. Tutkijallekin tuhat euroa on iso raha”, Rantalainen näkee.
”Elämä on sattumien summa. En tiedä, olisimmeko tässä, jos ensimmäistä rahoitusta ei olisi tullut. Rahoituksen johdosta muutkin asiat alkoivat edetä, mikä kasvatti itseluottamusta”, Mattila jatkaa.
Ammattimaisen yritystoiminnan aika avautunee vuodenvaihteessa. Silloin miehet ovat ajatelleet perustaa yrityksen. He muistuttavat, että yrityksen perustamisajankohtaa kannattaa harkita strategisesti, sillä tiettyjä rahoitushakuja varten yritystä ei saa vielä olla virallisesti olemassa.
”Liikunta-alan tutkijana näen, että alalta on tullut aika vähän spinnoffeja. Kannustankin hakemaan rohkeasti business-rahoitusta, jotta voi pienellä riskillä kokeilla yrittämistä, kehittää omaa liikeideaa ja saada ylipäätään kokemusta yrittämisestä”, Rantalainen vinkkaa.
”Tutkijan ura tarjoaa mahdollisuuksia rajallisesti. Yrittäjyys on keino löytää itsensä uudestaan ja laajentaa työllistymisen mahdollisuuksia. Yrittäjänä voi myös työllistää vaikka vain itsensä. On siis paljon muitakin vaihtoehtoja kuin perustaa heti miljardiluokan startup”, Mattila muistuttaa.