Kasvuvaiheessa olevan yrityksen taloustilanne voi olla erilainen verrattuna vakaassa tilanteessa olevaan yritykseen, ja se näkyy tuloslaskelmassa ja taseessa. Mitkä kasvuyrityksen talouden tunnusluvut yrittäjän tulisi erityisesti huomioida, jotta yrityksen tilanteesta saa oikean kuvan?
“Jokaisen yrittäjän on hyvä osata perusasiat yrityksen taloudesta. Tuloslaskelman ja taseen ymmärrys ja seuranta sekä kassavirran seuranta ovat tärkeimmät asiat ihan jokaiselle yrittäjälle”, Roope Pietilä sanoo.
Roope Pietilä on ollut itse pitkään kasvuyrittäjänä. Hän valmentaa yrityksiä Yritystehtaan Hautomossa ja arvioi myös potentiaalisten yritysten sopivuutta valmennukseen.
“Kassan ja oman pääoman riittävyys ovat kaksi kriittistä talouden lukua”, Pietilä painottaa.
Omavaraisuusaste kertoo sen, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.
“Oppikirjamainen omavaraisuusaste olisi 30-50 prosentin välillä. Siinä vaiheessa rahoitusneuvottelut ovat useimmiten suhteellisen helppoja. Omavaraisuus on tärkeä erityisesti vieraan pääoman rahoitusneuvotteluiden kannalta”, toteaa Pietilä.
“Kasvu- ja startup-yrityksissä omavaraisuusasteeseen vaikuttaa taseen rakenne: onko taseeseen aktivoitu tuotekehitysmenoja tai muita pitkäaikaisia kehittämismenoja? Jotkut rahoittajat voivat katsoa pitkäaikaisia kehittämismenoja kriittisesti.”
Monilla startup- ja kasvuyrityksillä omavaraisuusaste on lähellä nollaa, eikä hyviin lukemiin ole mahdollista päästä. Roope Pietilän mukaan yrittäjiä joutuu välillä muistuttamaan siitä, että myös omavaraisuutta tulee tarkkailla.
“Vieraan pääoman ehtoisen lainanantajalle hyvä omavaraisuusaste on ehto, jotta neuvotteluissa päästään eteenpäin. Negatiivinen oma pääoma vaikuttaa helposti saatavien julkisten rahoitusten ja lainojen saamiseen ja muutenkin yrityksen toimintaan”, hän kertoo.
Riittävä likviditeetti eli yrityksen maksuvalmius ja kyky selviytyä lyhytaikaisista veloista on toinen kriittisistä talouden luvuista.
“Hyvä likviditeetti riippuu siitä, miten kustannustaso vaihtelee ja onko yrityksessä tulossa sellaisia investointeja, joiden kustantamiseen yritys joutuu käyttämään omia kassavarojaan. Peukalosääntönä voi pitää 4-6 kuukauden puskuria, eli mielellään siis yli kolmen kuukauden kiinteitä kuluja vastaavaa summaa”, Roope Pietilä neuvoo.
“Rahoituskierroksissa voi helposti mennä yli puolikin vuotta. Jos olemassa olevan rahoituksen riittävyys vaikuttaa kovasti lyhyemmältä, niin silloin alkaa tulla rahoitusneuvotteluissa ja korjaavien toimenpiteiden tekemisessä aika kiire”, hän varoittaa.
Tarvittavaan puskuriin vaikuttaa burn rate eli se, kuinka nopeasti kassasta palaa rahaa kuukausittain kiinteisiin kuluihin.
“Jos kiinteät kulut ovat vaikkapa 30 000 kuukaudessa, mutta yrityksellä on jatkuvaa laskutusta 25 000 kuukaudessa, niin silloin kassa palaa vain 5 000 kuukauden aikana ja silloin riittää pienempikin puskuri.”
“Jos taas ei ole jatkuvarahoitteisia asiakkaita, vaan kyse on projektimyynnistä ja kiinteät kulut ovat edelleen 30 000, niin tottakai silloin puskurin pitää olla isompi”, havainnollistaa Pietilä.
Jos olet etsimässä startup- tai kasvuyrityksellesi sijoittaa, lue kokeneen enkelisijoittajan ja yritysvalmentajamme Vesa Lehtisen vinkit sijoittajan löytämiseen.
Liikevaihto, liikevoitto ja tilikauden tulos ovat tärkeitä tunnuslukuja kaikille yrittäjille ja yrityksen omistajille. Liikevaihdolla tarkoitetaan yrityksen myyntituottoja ilman arvonlisäveroa, kun taas liikevoitto lasketaan vähentämällä liikevaihdosta yritystoiminnan kulut ja poistot.
Tilikauden tuloksen laskemiseksi liikevaihdosta vähennetään kulujen ja poistojen lisäksi myös arvonalennukset, korot ja verot.
Varsinkin aloittavissa yrityksissä tulos voi olla negatiivinen, mutta Roope Pietilän mukaan sille voi olla ydinliiketoiminnan kuluihin ja katteisiin liittymätön syy.
“Monesti kasvuyrityksissä tehdään kasvuun ja yrityksen kehittämiseen liittyviä investointeja, tuotekehitystä ja satsataan myyntiin. Läheskään kaikkia tulevaisuuteen kantavia investointeja ei viedä taseeseen, vaan ne saattavat olla tuloslaskelmassa kuluna.”
“Lisäksi kaikkia yritystoiminnan tuottoja ei välttämättä ole aina tuloutettu tuloslaskelmaan tuotteiden tai projektien todellisen valmiusasteen mukaisesti, mikä saattaa myös vaikuttaa liiketoiminnan tulokseen”, hän sanoo.
“Monissa kasvuyrityksissä on järkevää katsoa ns. oikaistua tuloslaskelmaa, jossa otetaan isoimmat kasvuun liittyvät kehittämistoimenpiteet tuloslaskelmasta pois. Sen jälkeen päästään katsomaan ydinliiketoiminnan kannattavuutta.”
Roope Pietilä avaa asiaa tarkemmin esimerkin avulla:
“Jos firman liikevaihto on miljoona ja tulos on nolla, niin näyttää siltä, ettei liiketoiminta ole kannattavaa. Jos miljoonan liikevaihto on tehty kotimaassa ja samaan aikaan yritys on satsannut 200 000 euroa Saksan markkinan avaamiseen, niin summa on tuloslaskelmassa kuluna, jollei uuden markkinan avaamisesta tulleita kuluja ole viety taseeseen.”
“Kun oikaistaan tuloslaskelmasta isoimmat kehittämistoimenpiteet pois, niin tässä esimerkissä yrityksen Suomen liiketoiminta on oikeastaan hyvin kannattavaa”, Pietilä havainnollistaa.
“Kansainvälistyvissä kasvuyrityksissä tällaisia kuluja on tyypillisesti paljon ja tyypillisesti kaikista niistä ei tehdä taseaktivointeja. Oikaistu tuloslaskelma näyttää perusliiketoiminnan tuoton ja tehdyt kehittämistoimenpiteet tai -investoinnit ovat sitten kasvun kustannuksia.”
“Yleisesti yrittäjien on hyvä muistaa, että kirjanpidon kuukausiraportoinnin tulos ei välttämättä kerro läheskään aina täyttä totuutta yrityksen taloudellisesta suorituskyvystä tai kannattavuudesta. Aktivointien lisäksi tulokseen voivat vaikuttaa kuukausitasolla myös esimerkiksi kulujen ja tuottojen jaksotukset”, toteaa Roope Pietilä.
Startup- tai kasvuyrityksen tulevaisuuden kannattavuuden ennustaminen on vaikeaa.
“Jos yritys pystyy tekemään kannattavaa kauppaa, asiakasmäärät koko ajan kasvavat ja jos ennuste on, että toiminta skaalautuu kustannusten kasvamatta, niin kyllä silloin on edellytykset esimerkiksi rahoituskelpoisuuteen”, Roope Pietilä pohtii.
Rahoituksen myötä yrityksen liiketoimintaa on mahdollista kasvattaa.
Mitä talouden tunnuslukuja kasvuyrityksen tulisi tarkistaa tehdessään esimerkiksi investointipäätöstä tuotekehitykseen?
“Jos katsotaan perinteisiä talouden tunnuslukuja, joita johdetaan kirjanpidosta ja yrityksen menneisyydestä sekä nykytilanteesta, niin tuotekehityshankkeen arviointi niiden valossa on erittäin vaikeaa. Ainoa mitä niistä pitää katsoa on, että riittääkö kassassa rahat ja säilyykö oma pääoma plussalla.”
“Muuten kaikki tuotekehitykseen ja muihinkin investointeihin liittyvä päätöksenteko pitää lähteä yrityksen ulkopuolisista asioista: asiakkaista, markkinatarpeesta, asiakkaalle tuotetusta lisäarvosta. Tällaisia asioita ei näe oman yrityksen historiaa kuvaavista talouden tunnusluvuista”, Pietilä kertoo.
Tuotekehityshanketta suunnitellessa keskitytään tuotteen potentiaaliseen markkinaan ja hyödynnetään kannattavuus- ja investointilaskelmien elementtejä. Etenkin kasvuyrittäjän tulisi käyttää kirjanpidon lisäksi myös johdon laskentatoimen tunnuslukuja ja työkaluja hyväkseen.
“Tuloslaskelma ja tase kohdistuu pääosin menneeseen aikaan, mutta kasvuyrittäjän pitäisi seurata tulevaisuutta ennakoivia mittareita, kuten asiakasmäärän kehittymistä tai myyntiaktiviteettien määrää”, toteaa Pietilä.
Kaikki kasvuyritykselle hyödylliset tulevaisuuden mittarit eivät ole puhtaasti taloudellisia.
“Esimerkiksi asiakastyytyväisyys tai henkilöstön hyvinvointi eivät ole suoraan talouden mittareita, mutta vaikuttavat todennäköisesti jollain aikavälillä myös talouteen”, Roope Pietilä perustelee.
Tutustu yritysvalmentajaamme Roope Pietilään tarkemmmin videolla: