Suomen innovaatiotoiminta on murroksessa. Yritysten TKI-panostukset ovat laskeneet viime vuosien aikana, ja innovaatiotulostauluissa Suomi on pudonnut Euroopan kärjestä. Uskallammeko tarttua tarvittavaan uudistumiseen? Kysyimme aiheesta KTT ekosysteemijohtamisen asiantuntija Iiro Jussilalta.
Yksi suomalaisen innovaatiotoiminnan suurimmista haasteista on, että strategiat jäävät irrallisiksi suunnitelmiksi vailla käytännön vaikutusta. Vaikka strategioita laaditaan, ne eivät usein johda konkreettisiin toimiin tai ohjaa arjen päätöksentekoa.
“Strategioiden tulee olla selkeitä, realistisia ja resursoituja. Ilman tätä ne eivät ohjaa toimintaa eivätkä innosta toimijoita sitoutumaan,” Jussila muistuttaa.
Tämä korostuu erityisesti innovaatioekosysteemeissä, joissa eri toimijat – kuten yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja julkiset organisaatiot – toimivat yhdessä yhteisen vision eteen. Ongelmana on usein, että vaikka alueellisia painopisteitä osataan nimetä, niiden taustalta puuttuu selkeä suunta ja konkreettiset toimenpiteet.
“Mikä on tavoitetila, ja millä keinoin siihen päästään? Jos tätä ei pystytä avaamaan selkeästi, se syö motivaatiota ja sitoutumista,” Jussila kiteyttää.
Iiro Jussila
Strategian onnistunut toimeenpano vaatii, että jokainen toimija ymmärtää oman roolinsa kokonaisuudessa ja näkee yhteisen suunnan omassa arjessaan.
Mistä vaikuttava toteutus lähtee liikkeelle:
Monet pk-yritykset jättävät brändin rakentamisen ja markkinoinnin marginaaliin, vaikka ne ovat avainasemassa kaupallistamisessa ja kasvussa. Brändin ja aineettoman pääoman merkitys globaalissa kilpailussa on ratkaiseva. “Markkinointibudjetit Suomessa ovat usein murto-osia verrattuna kansainvälisiin toimijoihin. Tämä heikentää kasvua ja kansainvälistymistä,” Jussila muistuttaa.
Kilpailukykyisten tuotteiden kaupallistaminen edellyttää kuitenkin suunnitelmallista ja pitkäjänteistä brändin rakentamista. Monille pk-yrityksille tämä on haastavaa, sillä nykyiset julkiset rahoitusinstrumentit eivät suoraan tue myynnin ja markkinoinnin kehittämistä eli juuri niitä osa-alueita, joissa monet yritykset kamppailevat eniten.
Muutoksen avainkohdat:
Yksi keskeisimmistä haasteista Suomen innovaatiotoiminnassa on markkinalähtöisyyden puute. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä painopiste on usein teknologisessa tai tieteellisessä huippuosaamisessa, mutta samalla asiakkaiden tarpeet jäävät taka-alalle.
“Asiakkaat tulisi ottaa mukaan jo innovointiprosessin alkuvaiheessa. Tarpeista ja odotuksista tulee keskustella avoimesti, ja uusia ideoita on tärkeää testata palautteen avulla,” Jussila täsmentää. “Innovaatioiden hyväksyttävyys ja omaksuttavuus ovat välttämättömiä tekijöitä, jos haluamme menestyä kansainvälisesti.”
Menestyvät yritykset eivät tyydy reagoimaan markkinoihin – ne luovat markkinat itse. Tunnistamalla heikot signaalit ajoissa, yritys voi rakentaa tarjonnan, jolle syntyy kysyntä ennen kuin asiakas itsekään osaa sitä kaivata. Tämä tuo kestävän kilpailuedun.
Jotta markkinalähtöisyys olisi aidosti osa innovaatioiden kaupallistamista, tarvitaan uudistuksia koko kaupallistamisprosessiin:
Tehokas innovaatioekosysteemi ei synny sattumalta – se tarvitsee sekä vahvaa johtajuutta että tavoitteellista yhteistyötä. Suomessa vetovastuu on usein julkisella sektorilla, mutta todellinen vaikuttavuus syntyy vasta, kun myös yritykset osallistuvat aktiivisesti ja pitkäjänteisesti.
“Tarvitaan joku, joka uskaltaa ottaa vastuun ja sitoutua. Ilman johtajuutta innovaatiotoiminta jää hajanaiseksi,” Jussila muistuttaa. Hänen mukaansa Suomesta puuttuu usein rohkeutta unelmoida isosti, mikä rajoittaa innovaatioiden laajempaa kehittämistä.
Pelkkä strategia ei riitä, jos toteutus jää puolitiehen. Siksi innovaatioekosysteemien on rakennettava toimintamalleja ja alustoja, jotka mahdollistavat julkisen ja yksityisen sektorin aidon vuorovaikutuksen. Kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja resurssinsa, syntyy vaikuttavaa ja kestävää innovaatiotoimintaa.
Mistä muutos alkaa?
Tavoitteena elinvoimainen ja kansainvälinen innovaatiokaupunki
Jyväskylä on yksi Suomen innovaatiokeskittymistä, jossa yhdistyvät vahva yhteistyökulttuuri ja monialainen osaaminen. Kaupungin kärkialoja ovat erityisesti uudistuva teollisuus, liikunta, terveys ja hyvinvointi, ja näiden taustalla vaikuttavat vahvasti myös alueen korkeakoulut: Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Yhdistämällä ihmistieteet, teknologian ja tutkimuksen Jyväskylä mahdollistaa ainutlaatuiset innovaatiot. Tästä ovat loistavia esimerkkejä alueelta ponnistaneet startupit Weeefiner ja BiopSense, jotka ovat hyödyntäneet aktiivisesti paikallisia verkostoja ja yhteistyöalustoja.
Jyväskylä on sitoutunut vahvistamaan TKI-toimintaa (tutkimus, kehitys ja innovaatiot) strategisella tasolla. Tavoitteena on rakentaa pitkäjänteistä innovaatiokyvykkyyttä, joka tukee alueen elinvoimaa ja kestävää kasvua, myös kansainvälisellä tasolla.
Kaupungin rohkea asenne ja avoimuus uudelle ajattelulle tarjoavat otollisen maaperän kokeiluille, kasvulle ja kaupallistamiselle. Jyväskylän tavoite on selkeä: nousta Suomen innovatiivisimpien kaupunkien joukkoon.
Haluatko olla mukana rakentamassa tulevaisuuden innovaatioita?
Yritystehdas tarjoaa sparrausta, verkostoja ja tukea. Tule mukaan! Yhdessä voimme rakentaa rohkeampaa ja vaikuttavampaa tulevaisuutta.
👉 Tutustu valmennuksiimme
👉 Ota yhteyttä
Artikkeli on osa Jyväskylän Yritystehtaan Kyky kasvaa kestävästi -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2023—31.8.2026.