Jyväskylä aikoo olla tulevaisuudessa innovaatiotyön rohkea suunnannäyttäjä. Erityisesti uudistuvan teollisuuden sekä liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin kärkialoille tavoitellaan uutta osaamista, innovaatioita ja kansainvälisiä menestystarinoita. Innovaatioiden ja kilpailuedun saavuttaminen edellyttää yrityksiltä uudenlaista ajattelua ja bisnesluovuutta.
Jyväskylällä on useita vahvuuksia, joiden varaan rakentaa entistä vaikuttavampaa innovaatiotyötä. Yksi niistä on koko – sopivankokoisessa kaupungissa, jossa ”kaikki toimijat tuntevat toisensa”, TKI-yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken on aitoa ja tuloksellista, uskoo Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelin.
“Meillä on valtava vahvuus siinä, että toimijat tuntevat toisensa ja verkostoihin on oikeasti helppo päästä mukaan. Verkostoituminen ja yhteistyö on Jyväskylässä todellista.”
Anne Sandelin
Jyväskylän toiseksi vahvuudeksi Sandelin mainitsee erinomaiset ja valtakunnallisesti merkittävät korkeakoulut: Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun. “Molemmissa syntyy korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen myötä koko ajan uutta osaamista”, hän kehuu.
30 vuodessa Jyväskylän seutu on kehittynyt metsäteollisuusklusterista innovaatio- ja tutkimusosaamisen siivittämäksi monialaiseksi yrityskeskittymäksi. “Esimerkiksi ICT-sektori ja muut asiantuntijayritykset, joissa tuotetaan arvoa palveluiden ja teknologian yhdistelmällä, ovat kasvaneet täällä hyvin”, Sandelin sanoo. Yksi tunnetuimpia alueen kansainvälisiä menestystarinoita on puukuidusta tekstiiliä valmistava Spinnova.
Jyväskylän vahvuutena ihmistieteet ja monialaisuus
Jyväskylän erityispiirre on vahva ihmistieteiden monialaisuus, joka näkyy koulutus- ja tutkimustarjonnassa. Se on selkeä erottautumistekijä tekniikkaa ja lääketiedettä suosivalle suomalaiselle innovaatiokulttuurille.
“Monialaiset ihmistieteet yhdistettynä esimerkiksi liikuntaan, ICT:hen, biologiaan tai kemiaan synnyttävät globaalisti uniikkeja kombinaatioita ja innovaatioita”, Sandelin mainitsee. Viime vuosien menestyskonsepteja ovat esimerkiksi startupit Neuwo ja BiopSense.
“Meidän haasteemme ja samalla tavoitteemme on kasvattaa tutkimuksen ja tuotekehityksen osuutta ja varmistaa, että ihmiset verkostoituvat ja osaaminen siirtyy korkeakouluista käytäntöön ja liiketoimintaan” - Anne Sandelin
Jyväskylän kärkialat ovat “uudistuva teollisuus” sekä “liikunta, terveys ja hyvinvointi”, jotka nousevat esille hyvin myös korkeakoulujen ja alueen yritysten ja organisaatioiden yhteistyössä. Esimerkiksi Uudistuvan teollisuuden saralla Jyväskylän yliopisto ja VTT ovat juuri käynnistäneet hankkeen, jossa Keski-Suomeen rakennetaan vedyn tuotantoon ja varastointiin soveltuva tutkimus- ja testaustila. Hankkeessa on mukana useita paikallisia yrityksiä. Yliopiston kärkihankkeisiin lukeutuu myös bio- ja kiertotalouden tutkimus ja sen ympärille syntynyt Kiertotalouden osaamiskeskittymä.
Monialaisesta yhteistyöstä kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen ja yliopiston yhteinen tekoälyapulaisprofessuuri. Yhteisellä ICT-hankkeella vauhditetaan tekoälyn hyödyntämistä sote-alalla esimerkiksi rutiinitehtävien automatisoinnissa. Yliopistolla on myös käynnissä valtakunnallinen, suosituksi noussut tohtorikoulutuspilotti, jonka tavoitteena on uudistaa ja laajentaa tohtorikoulutusta vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeisin.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun piirissä sijaitsee puolestaan kaksi valtakunnallisesti merkittävää tutkimuskeskusta: Suomen kyberosaamiskeskus sekä liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjänä tunnettu LIKES. JAMK tunnetaan myös vahvasta e-urheilun osaamiskeskittymästä.
“Meidän haasteemme ja samalla tavoitteemme on kasvattaa tutkimuksen ja tuotekehityksen osuutta ja varmistaa, että ihmiset verkostoituvat ja osaaminen siirtyy korkeakouluista käytäntöön ja liiketoimintaan”, Sandelin pohtii.
T&K-työ edellyttää merkittäviä lisäpanoksia
Jyväskylä on mukana Innokaupungit-ohjelmassa, ja kaupunki on sitoutunut valtakunnalliseen tavoitteeseen nostaa T&K-investointien osuus BKT:stä 4 %:iin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Keski-Suomessa T&K-toimintaan investoitaisiin vuosittain 150–200 miljoonaa euroa enemmän kuin tällä hetkellä. Tämä tarkoittaa yrityksiltä, korkeakouluilta ja julkiselta sektorilta vähintään 50 % lisäinvestointeja verrattuna nykyiseen n. 300 miljoonaan euroon. Lisäinvestoinnilla tavoitellaan alueelle elinvoimaa, uusia työpaikkoja, kasvua ja kansainvälistymistä.
Sandelin sanoo, että korkea tuottavuus syntyy yleensä nuorissa yrityksissä. ”Kaupunkina teemme tietysti kaikkemme, että voimme auttaa uusia yrityksiä syntymään ja olemassa olevia pieniä yrityksiä voimakkaampaan kasvuun.”
Kasvuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan vauhdittajana toimii mm. julkisten toimijoiden yhteisesti rahoittama, valtakunnallisesti ainutlaatuinen hautomokonsepti Yritystehdas. “Innovatiivisille, kansainväliseen kasvuun tähtääville startupeille suunniteltu Yritystehdas on esimerkki prosessi-innovaatiosta, jota ei muualla Suomessa ole”, Sandelin kehaisee.
Hautomoprosessissa startup voi saada tarvitsemaansa tukea esimerkiksi liiketoiminnan kasvuun ja skaalaamiseen, löytää uusia kumppaneita ja parantaa omaa rahoituskelpoisuuttaan.
Puitteet ovat olemassa, mutta menestyksen ja kilpailuedun saavuttamiseksi se ei vielä riitä. “Se mitä tarvitsemme lisää, on rohkeus. Tarvitsemme ihmisiä, jotka uskaltavat rohkeasti kokeilla uusia asioita, ja joilla on luontaista asennetta yrittäjyyteen”, Sandelin tiivistää.
Innovaatiot syntyvät uudenlaisesta ajattelusta
Innovatiivisuus ja kilpailuetu kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Pitkän linjan liiketoiminnan ja markkinoinnin asiantuntija Markku Vierula kuitenkin muistuttaa, että pelkkä innovaatio ei vielä tuo kilpailuetua.
“Mutta aina, kun yritys luo kilpailuedun, se on luonut myös innovaation.”
Markku Vierula
Kilpailuetuun syvällisesti perehtyneen Vierulan mukaan suomalaisyritysten tuottavuuden ongelmat ovat kytköksissä strategisiin ajattelumalleihimme, jotka eivät sellaisenaan ruoki riittävästi innovatiivisuutta tai kasvua. Ne keskittyvät liikaa nykytoiminnan parantamiseen.
Pelkkä innovaatio ei vielä tuo kilpailuetua.
“Mutta aina, kun yritys luo kilpailuedun, se on luonut myös innovaation.”
- Markku Vierula
“On tavallista, että yritys hakee kilpailuetua kehittämällä yhteistä osaamista – eli tehdään samaa mitä osataan, mutta pikkuisen paremmin. Markkinoiden näkökulmasta se tarkoittaa, että mitään muutosta ei oikeasti ole tapahtunut”, Vierula huomauttaa.
Toinen strategia on toiminnan virtaviivaistaminen ja optimointi, missä käytännössä pienemmällä henkilöresurssilla pyritään saavuttamaan vähintään sama lopputulos tai enemmänkin. Kolmas strategia on verrata omaa toimintaa kilpailijoihin ja kehittää hieman heidän tuotettaan parempi versio. “Ihan hyviä metriikoita ja mittareita, mutta ei näillä tavoilla mitään uutta synny”, Vierula harmittelee.
“Kasvu syntyy vain luomalla uutta arvoa, uusia tuotteita ja palveluita. Ei sillä, että tehdään samaa enemmän, tai käytetään enemmän aikaa sen saman tekemiseen”, hän täsmentää.
“On ajateltava uudella tavalla – ja on ajateltava asioita, joita ei ole vielä osattu ajatella.”
Markkinalähtöisyyttä tuotekeskeisyyden sijaan
Suomi on Vierulan mukaan yksi maailman innovatiivisimmista maista. World Economic Forumin tutkimuksessa olemme top 10:ssä Ruotsin ja Japanin rinnalla.
“Mutta kun katsotaan, miten innovaatiot jalostetaan ja differoidaan markkinointiosaamisen kautta menestyviksi tuotteiksi ja palveluiksi, romahdamme vertailuissa lähemmäs sijaa 90”, Vierula ihmettelee.
Vaikka tiedämme, että innovointimme on usein liian tuotekeskeistä, emme näytä saavan oikeaa vaihdetta päälle. Mitä suomalaisyritysten pitäisi tehdä, jotta he oppisivat ajattelemaan uudella tavalla innovaatioita synnyttäen ja kilpailuetua rakentaen?
Tuote- tai tuotantolähteisen ajattelun vastakohta on Vierulan mukaan markkinalähtöisyys. Se on myös eri asia kuin asiakaslähtöisyys, sillä asiakkaatkaan eivät aina tiedä mitä tarvitsevat.
“Markkinalähtöisyydessä yritys tunnistaa markkinasta jotain sellaista, jota kukaan muu ei ole vielä tehnyt”, Vierula sanoo.
Esimerkiksi 1990-luvulla mobiililaitteiden myötä keksitty lyhytsanomapalvelu eli tuttavallisemmin tekstiviesti on juuri tällainen, radikaali innovaatio. Kun asiakkailta kysyttiin mielipidettä, kukaan ei uskonut tarvitsevansa sitä.
“Ja silti tekstiviesti tuli ja mullisti tapamme kommunikoida digitaalisesti.”
Insinöörikansalle markkinalähtöinen ajattelu ei ole helppoa – eikä se aina onnistu.
“Mutta uuden luomisessa se on kaikkein tyydyttävin ja hienoin muoto”, Vierula hehkuttaa.
Innovaatiotaidot ovat bisnesluovuutta, kunnianhimoa ja asennetta
Markkinalähtöinen ajatteluun perustuva kilpailukyvyn rakentaminen ei vaadi yrityksiltä insinöörin tai tohtorin tutkintoa. Sen sijaan tarvitaan bisnesluovuutta.
Bisnesluovuus on Vierulan mukaan kykyä haastaa nykyinen ajattelu, nähdä parempia vaihtoehtoja ja luoda uusia ratkaisuja. Sekä kykyä viestiä näistä oivalluksista.
“Eli nähdä oikeasti outside the box, eikä vaan mumista sen tärkeydestä”, hän korostaa.
Koska bisnesluovuudessa on pitkälti kyse ihmisen luontaisesta kyvykkyydestä, yritysten on tärkeää tunnistaa organisaationsa kenties piilevätkin lahjakkuudet.
“Ja sitten on oltava rehellinen, että bisnesluovuutta ei ihan jokaisessa ihmisessä ole.”
Kilpailuedun rakentamisessa ja markkinalähtöisten innovaatioiden luomisessa yksi este voi olla vahva sisäisen konsensuksen hakeminen. Vaikka yrityksissä suositaan nykyisin osallistamista, Vierulan mukaan yritysten kannattaisi kriittisesti arvioida, onko strategian rakentaminen järkevää tehdä isolla porukalla. Hyvä johtamiskulttuuri ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi tehdä aina yhdessä.
“Isossa porukassa syntyy harvoin läpimurtoja. Todennäköisemmin syntyy kompromisseja”, hän tiivistää.
Innovaatiokyvykkyyden kannalta oleellista olisikin varmistaa, että yrityksessä on mukana “intomielisiä pellepelottomia”, joilla on kilpailuedun kannalta ratkaisevia innovaatiotaitoja. “Yksittäiset ihmiset ovat niitä, jotka ongelmia ratkaisevat.”
Lisäksi organisaatiossa tulee olla myös uutta luova asenne ja siihen johdon taloudellinen ja henkinen hyväksyntä, Vierula jatkaa.
“Ei riitä, että tiedetään tai tunnetaan asiat ja ollaan hyviä jossain asiassa teknisesti, tiedollisesti tai taidollisesti. Pitää olla myös oikeaa asennetta.”
Markku Vierula on erityisesti kilpailuedun rakentamiseen perehtynyt konsultti. Hänen 2021 ilmestynyt Löydä kilpailuetusi -käsikirja strategian ja brändin kehittämiseen julkaistaan kansainvälisenä versiona. Find your market-oriented competitive advantage – a toolkit for strategy and brand development -teoksen julkaisee arvostettu Springer Nature -kustantamo.
Artikkeli on osa Jyväskylän Yritystehtaan Kyky kasvaa kestävästi -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2023—31.8.2026.
